Ei ollut enää väliä minne minua vietiin miehissä pitkin kyliä, sidottuna tähän hemmetin kiesiin En vain jaksanut enää ravata tyhjän perässä kuin mikäkin kaakki Ei arkun kantta vielä avata, liian äkkiä on ohi kaikki Minä koiraksi kotimökin taa tahdoin muuttaa ja rauha**a olla sieltä rakkaitaan vahtia saa vaikka olisinkin tällainen nolla On se kumma kun tehdään kunniaa sille joka löi jalkansa poikki
vaan se jolla on päässä huminaa, sitä poloista häpeää kaikki Hetken levätä minä halusin kun ei pysähtynyt maailman ralli Viinan voimalla sitä yritin, se on meillä se ainoa malli Hanskat tiskiin minä pudotin, ei rauha**a annettu olla Niin turhaan armahdusta odotin, olin turhaan tuomiolla